GOJI-MARJA

SUPERFOODIT.COM
ABC
RESEPTIT
YHTEYS
LIITY SÄHKÖPOSTILISTALLE >>
maca
spirulina
goji-marja
raaka kaakao
hampputuotteet
mehiläistuotteet
kookostuotteet
fytoplanktoni
chlorella
AFA

GOJI-MARJA
(Lycium barbarum)

Alkuperä
L. barbarumin uskotaan olevan lähtöisin välimeren alueelta (5). Goji on suhteellisen uusi nimi Lycium barbarum ja L. chinense kasveille, joilla on pitkä historia Itä-Aasiassa, Tiibetissä ja varsinkin Kiinassa. Tällä hetkellä Tiibetiläisiä goji-marjoja on kuitenkin käytännössä mahdoton saada, koska niitä ei kasva alueella riittävästi vientiä varten. Suurin osa goji-marjoista tulee Kiinasta ja Mongolista. Goji-marjoja viljellään maailmanlaajuisesti, myös Euroopassa. Suomessa koisokasveihin kuuluva Lycium tunnetaan nimellä pukinpensas.
Muut käytetyt nimet (eng.)
Wolfberry, Lycium, Boxthorn, Martimony Vine, Desert Thorn
Yleisimmät lajikkeet

Lycium barbarum, Lycium chinensis, Lycium andersonii, Lycium berlandieri, Lycium brevipes, Lycium brevipes, Lycium californicum, Lycium carolinianum, Lycium cooperi, Lycium exsertum, Lycium fermontii, Lycium halimifolium, Lycium pallidum, Lycium parishii, Lycium puberlum, Lycium torreyi
Ravintosisältö (/100g)

Energia: 391 kcal
Proteiinit: 11.7%
Hiilihydraatit: 67.7%
Rasvat: 0.9%

B1-vitamiini 0.15mg
B2-vitamiini 1.3mg
B6-vitamiini
A-vitamiini 120ug
C-vitamiini <1mg-73mg
E-vitamiiini
Omega-6 rasvahappoja
Beetakaroteeni
22 kivennäisainetta mm.
Sinkki 2mg
Rauta 11mg
Kupari
Kalsium 112mg
Kalium 1132mg
Seleeni 50ug
Natrium 24mg
Fosfori
Magnesium
Germanium 124ppm
Mangaani
18 aminohappoa (kokonainen proteiini, eli sisältää kaikki 8 välttämätöntä aminohappoa)
Polysakkarideja (30-36%)
Beetasisterolia ja muita fytosteroleja
Betaiini
Serotoniini
Karotenoideja (zeaxantiini, xanthofylli, kryptoksantiini, luteiini)
Sesquiterpenoideja (cyperone, solavetivone)

Goji-marja sisältää 22 kivennäisainetta ja 18 aminohappoa. Kyseinen supermarja sisältää kaikki kehollemme välttämättömät aminohapot, ja sen painosta huikeat 10-14% on proteiinia. Erään hypoteesin mukaan goji-marjan sisältämät sesquiterpenoidit stimuloivat käpyrauhasta ja aivolisäkettä tuottamaan lisää kasvuhormonia. Goji sisältää myös paljon L-glutamiinia ja L-arginiinia, jotka toimivat yhdessä ja tukevat kasvuhormonin tuotantoa. Kasvuhormoni vaikuttaa kaikkien muiden kehomme hormonien toimintaan ja 70-vuotias kehittää 1/10 siitä määrästä kasvuhormonia, mitä 20-vuotias kehittää. Tämä saattaa olla yksi tekijä, miksi goji-marjalla on perinteisesti niin vahva yhteys nuoruuteen ja pitkäikäisyyteen.

Polysakkaridit ovat määrällisesti tärkein goji-marjan ravinneryhmä. Goji-marjojen polysakkaridit (LBP) koostuvat voimakkaasti haarautuneista polysakkarideista ja proteoglykaaneista. Seuraavaksi suurimman metaboliittyryhmän muodostavat karotenoidit, joiden pitoisuus kasvaa marjojen kypsymisvaiheessa (31). 56% karotenoidikoostumuksesta on zeaksantiinia (53). Flavonoidit ovat lisäksi yksi tärkeä ravinneryhmä, joista goji-marjoissa mm. myrisetiini, kversitiini ja kampaferoli on tunnistettu (46). Marja sisältää 1 – 2.7% vapaita aminohappoja, joista proliinia on suurimpia pitoisuuksia. Lisäksi gojista on löydetty mm. tauriinia, betaiinia, ja beeta-sitosterolia (23, 9, 8).

Goji linkitetään historiallisesti seksuaalista halukkuuttamme lisääväksi marjaksi. Tätä kuvaa hyvin vanha kiinalainen sanonta: “Se joka matkustaa tuhannen mailin päähän kotoa, ei tulisi syödä goji-marjoja”. Goji-marja on adaptogeeni. Tämä on termi, joka annetaan lääkinnällisille kasveille, joiden avulla keho kykenee mukautumaan (adaptoitumaan) haastaviin olosuhteisiin – esimerkiksi stressiin. Yleensä jatkuva stressi alkaa heikentää immuunijärjestelmää sekä heikentää ruuansulatusta ja hormonitoimintaa. Tämä johtaa ihmisen elinvoiman ja energisyyden hiipumiseen. Adaptogeenit ehkäisevät kehoamme tällaisilta vaikutuksilta, parantaen immuunijärjestelmämme toimintaa ja piristäen niin kehoamme kuin mieltämmekin. Adaptogeenit tasapainottavat hormonitoimintaamme, joka on varmasti osasyy goji-marjan afrodiittisiin ominaisuuksiin.

Huom! Goji-marjat eivät ole poukkeuksellisen hyvä C-vitamiinin lähde, vaikka monessa lähteessä niin väitetäänkin. Esimerkiksi usein markkinoinnissa käytettävä lause: “500 kertainen määrä C-vitamiinia verrattuna appelsiiniin”, tarkoittaisi käytännössä, että noin neljäsosa koko marjan painosta olisi C-vitamiinia, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kuivatut marjat sisältävät useimpien tutkimusten mukaan samoja määriä C-vitamiinia kuin esimerkiksi sitrushedelmät 29-148mg/100g, joka on toki melko mukava määrä. Osassa tutkimuksista goji-marjojen on todettu sisältävän todella vähän C-vitamiinia (<1mg), joka johtuu todennäköisesti laatutiedottomista kuivausmenetelmistä.

Gojia on saatavilla useissa eri muodoissa:

– Kuivatut marjat
– Jauheet
– Uutteet
– Mehut
– Viinit
– Teet
– Tabletit
Gojin lyhyt historia

Li Quing Yen:in legenda on tehnyt sekä goji-marjan että ginsengin kuuluisaksi maailmanlaajuisesti. Kyseisen miehen sanottiin eläneen 252-vuotiaaksi (1678-1930) ja tarinan mukaan Li Quin Yen tapasi 13-vuotiaana kolme taolaista tietäjää, joiden kerrotaan olleen yli 300-vuotiaita. He opettivat Li:tä lähdeveden, herbalismin ja oikeanlaisen ravinnon merkityksestä. Myöhemmin noin 50-vuotiaana Li:n kerrotaan tavanneen taolaisen, joka sanoi Li:lle olevansa yli 500-vuotta vanha. Kun Li kysyi häneltä salaisuutta hänen pitkään ikäänsä, neuvoi taolainen Li:tä nauttimaan goji-marjoista valmistettua keittoa päivittäin. Li Quing Yenin kerrotaan pitäneen luentoa Pekingin yliopistossa yli 200-vuotiaana ja Li:n päivittäisen teen tiedetään sisältäneen goji-marjoja, ginsengiä ja reishiä.

Toinen tunnettu tarina kertoo goji-marjoista ja kahdesta Kiinan historian kuuluisimmasta herbalistista. Miehet tunsivat valtavan määrän erilaisia yrttejä, joiden joukosta kumpikin heistä valitsi syödä juuri goji-marjoja päivittäin, koko elämänsä ajan. 2000 vuotta sitten ihmisten keskimääräinen elinikä oli noin 20 vuotta, kun 1800-luvulla se oli noin 30 vuotta. Näiden kahden herbalisitin pitkäikäisyys tuolla aikakaudella on todella hämmästyttävä (Tao Hong-Jing (456-535 eea.), sekä yli 100-vuotiaaksi elänyt Sun Si-Miao, joka kirjoitti mm. kirjat “Prescriptions Worth a Thousand Pieces of Gold” ja “Supplement to Prescriptions Worth a Thousand Pieces of Gold”.

Perinteisesti goji-marjat kerättiin oikeaan aikaan ja kuivattiin pimeässä. Tämän jälkeen niitä liotettiin yön yli viinissä, jonka jälkeen niiden annettiin kuivua 94 päivää avoimella paikalla, jotta ne imisivät itseensä auringon ja kuun energian. Kun marjat olivat täysin kypsiä, ne jauhettiin, sekoitettiin hunajaan ja näin niistä valmistettiin sen aikaisia “vitamiinipillereitä”. Kiinalaiset, mongolialaiset ja tiibetiläiset ovat viljelleet goji-marjaa viimeiset 5000 vuotta. Yleensä marja on kuivattu rusinamaiseksi, jonka jälkeen sitä on ollut helppo käyttää.
Goji kasvina

Goji on äärimmäisen hyvin erilaisiin ympäristöihin soveltuva kasvi ja sen sanotaan lähtevän kasvamaan lähes millaisessa maaperässä tahansa. Tämä vahva kasvi kasvaa parhaimmillaan jopa usean metrin korkuiseksi pensaaksi ja sen juuristo on noin metrin mittainen. Ovaalin muotoisten lehtien koko vaihtelee muutamasta sentistä aina kymmeneen senttiin, riippuen goji-lajikkeesta ja kasvuympäristöstä. Talvella, syksyllä ja kesällä goji saattaa menettää lehtiään, mikä tekee kasvin tunnistamisesta hankalampaa. Keväällä kasvi sen sijaan kukoistaa ja valkoiset ja violetit kukat täyttävät sen oksat. Tämän jälkeen gojin marjat alkavat vähitellen kypsymään. Kun gojin lehdet ovat noin 5-7 cm mittaisia (noin 10 viikon jälkeen), kiihtyy gojin kasvuvauhti rutkasti. Tällöin gojin kasvuvauhti voi olla jopa 150 cm kuukaudessa

Goji-marjojen väri vaihtelee aina vaalean keltaisesta, kirkkaan oranssin kautta tumman punaiseen. Välillä rusinan kokoiset goji-marjat ovat muodoltaan pitkulaisia, amerikkalaisen jalkapallon muotoisia. Yksin Aasiassa on 85 eri goji-lajiketta ja Amerikkaankin on levinnyt ainakin 15 lajiketta. Suurin osa kaupalliseen tarkoitukseen tuotetuista L. barbarumeista tulee Kiinan keskiosissa sijaitsevasta Ningxia Huin -maakunnasta sekä Länsi-Kiinassa sijaitsevasta Xinjiang Uyghun -maakunnasta. L. barbarum viljellään jonkin verran myös suojaisissa laaksoissa Mongolian alueella. Goji-marjoja ei kerätä käsin, koska ihmiskäden rasvat hapettavat marjan ja muuttavat sen mustaksi.

Goji on suhteellisen uusi nimi Lycium barbarum ja L. chinense kasveille, joilla on pitkä historia Itä-Aasiassa ja varsinkin Kiinassa. Vaikka kasvien tuottamat marjat (fructus Lycii) ovatkin yleisesti tunnetuin käytettävä osa, on myös kasvin juurilla (cortex Lycii radicis) pitkä historia kansanperinteessä. L. barbarumin alkuperää ei tiedetä varmaksi, mutta sen uskotaan olevan lähtöisin välimeren alueelta (48). Kasvia viljellään lämpimillä alueilla ympäri maailmaa, pääasiassa välimeren alueella ja Keski-Aasiassa. Se on myös jalostettu pensaskasviksi, jota viljellään Pohjois-Amerikassa ja Australiassa (3). L. barbarum L. kasvaa 1 – 3 metriä korkeaksi, kun taas L. chinense lajikkeen pensaat ovat pienempiä.

Lycium barbarum L. (syn L. halimifolium Miller) ja L. chinense Miller ovat samankaltaisia lajikkeita, joilla on pitkä historia Itä-Aasian lääkinnällisissä järjestelmissä. Kuitenkin joillakin lajikkeilla, kuten L. barbarum var. aurantiocarpum L. chinense var. potaninii, L. ruthenicum ja L. truncatumilla on lähinnä halvan korvikemarjan maine Aasian maissa. L. chinense lajiketta viljellään pääasiassa Kiinan eteläosissa, Koreassa ja Japanissa (49).

Gojilla on keskeinen rooli perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. L. barbarumia ja L. chinenseä onkin käytetty yli 2000 vuotta osana tätä lääkinnällistä järjestelmää ja niiden käyttöhistoria uloittuu aina Tang-dynastian ajoille asti (1000-1400 eaa.) (35). Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä goji-marjilla vahvistetaan maksan ja munuaisten Yin energiaa sekä kosteutetaan keuhkojen Yin energiaa. Kansanperinteessä goji-marjoilla on historia pitkäikäisyyttä lisäävänä (44), sekä hiuksien harmaantumista ehkäisevänä marjana (42).Perinteisesti kasvista käytetään marjoja (fructus Lycii), jotka vahvistavat kehon yleistä Yin energiaa. Lisäksi käytetään elimistöämme viilentävää juuriosaa (cortex Lycii radicis), joka tunnetaan “sydämemme puhdistajana”. Kirjallisuudessa on viitteitä myös siemenien ja lehtien sisäisestä käytöstä (50). Kiinan lisäksi gojia on käytetty lääkinnällisesti myös muissa Aasian maissa, kuten Vietnamissa, Koreassa ja Japanissa (51). Käytännössä kaikki tieteellinen tutkimus on suoritettu Kiinan pohjoispuolelta, Xian Jiang -alueilta kerätyillä marjoilla. Marjoja koskevat tutkimukset keskittyvät L. barbarumin ympärille, kun taas jostain syystä gojin juurten tutkimiseen on käytetty lähinnä L. Chinense lajiketta.
Käytön hyödyt ja tieteellinen tutkimus

Goji-marjaa pidetään maailman ravinnerikkaimpana hedelmänä (kasvitieteellisesti goji-marja on hedelmä). Goji-marjan käytöllä on vahva historia perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä ja monet auktoriteetit nostavatkin gojin sijalle nro. 1, kun kysytään kiinalaisen lääketieteen kahdeksan tuhannen yrtin järjestelmän parasta toonikumia, eli yleiskuntoa vahvistavaa yrttiä. Goji-marjaa pidetään yleisesti salaisuutena pitkään ikään ja sillä onkin tuhansien vuosien mittainen historia “pitkäikäisyyden marjana” (44).

L. barbarumia koskevat farmakologiset tutkimukset tulevat käytännössä pelkästään Kiinasta ja niissä on yleensä käytetty vesipohjaisia uutteita, sekä enemmän tai vähemmän puhtaita polysakkaridifraktioita. Tutkimus on keskittynyt pääasiassa antioksidantidatiivisiin ja immunomodulatiivisiin ominaisuuksiin ikääntymiseen liittyvissä sairauksissa, kuten neurologisissa rappeumissa ja diabeteksessa (12). Goji-marjan antioksidanttivaikutukset on todettu in vitro ja in vivo -kokeissa. Marjan aktiiviset vaikutukset linkittyvät pääasiassa proteoglykaaneiden, tarkemmin L. barbarumin polysakkaridien (LBP) (13, 14) sekä flavonoidien (15) ympärille.

Goji-marja sisältää runsaasti määrän arvokkaita antioksidantteja, mm. karotenoideja ja flavonoideja, jotka suojelevat solujamme hapettumisreaktioilta. Gojilla voikin olla suotuisia vaikutuksia erilaisiin verenkierto- tai tulehdussairauksiin (3, 4). Goji sisältää myös kahta tärkeää antioksidanttia terveen näkökyvyn kannalta: zeaksantiinia ja luteiinia. 56% goji-marjojen karotenoidikoostumuksesta on zeaksantiinia (53). Perinteisesti goji-marjoilla onkin hoidettu erilaisia näkökykyyn liittyviä ongelmia ja sillä saattaa olla suotuisia vaikutuksia näkökykyyn ja esimerkiksi silmänpainetautiin (5, 10, 11, 26). Eräässä tutkimuksessa oraalisesti nautittu LBP ehkäisi oksidatiivista stressiä ja DNA vaurioita diabeteksestä kärsivillä rotilla (16, 17). Toisessa kokeessa oraalisesti LBP:ta annettin hiirille, joiden LDL- ja kokonaiskolesterolin sekä triglyseridien tasot laskivat samaan aikaan, kun niiden antioksidantti-entsyymitasot nousivat korkearasvaisella ruokavaliolla (18). Hypoglykeemiset ja hypolipidemiset vaikutukset on havaittu myös diabeteksestä/hypoglykemiasta kärsivillä jäniksillä, jotka nauttivat oraalisesti goji-marjojen vesiuutetta (19). Hapettunut kolesteroli johtaa sydänkohtauksiin. Kun vapaat radikaalit pääsevät hapettamaan kolesterolin, tarrautuu veren hapettunut rasva nanobakteerien kanssa verisuonen seinämiin ja muodostaa plakkia. Kehomme on kuitenkin kehittänyt puolustusmekanismin, jotta vapaat radikaalit eivät pääsisi hapettamaan kolesterolia. SOD (superoksidi dismutaasi) -niminen entsyymi on äärimmäisen voimakas antioksidantti, joka ehkäisee kolesterolia hapettumiselta. Kiinalainen tutkimus näyttää, että goji-marjat saattavat lisätä SOD:in tuotantoa kehossamme (4).

Goji-marjan voimakkaimmat ominaisuudet linkitetään yleensä sen immuunijärjestelmäämme vahvistaviin ominaisuuksiin ja sen toiminta mahdollisena immunomodulaatorina onkin kiinnostanut tutkijoita (6, 7). Tämän hetkisten tutkimusten valossa goji-marja tukee immuunijärjestelmän toimintaa pääasiassa kolmen ravinteen avulla: polysakkaridit (LBP 1-4), beetakaroteeni ja germanium. Goji-marjojen polysakkarideien pitoisuus vaihtelee kuivausmenetelmistä riippuen (52), mutta on keskimäärin 23%. Beetakaroteenin tiedetän tehostavan mm. kateenkorvan toimintaa ja lisääcän interferonien stimuloivaa vaikutusta immuunijärjestelmässämme. Goji-marjojen mahdolliset immunomodulaattorin ominaisuudet ovatkin saaneet osakseen paljon huomiota immunoterapian perspektiivistä. LBP:lla on useissa tutkimuksissa todettu olevan splenosyyttien lisääntymistä tukevia ominaisuuksia in vitro. LBP, LBPF4 tai LBPF5 polysakkarideja saaneiden hiirten T-lymfosyyttien tuotanto lisääntyi in vitro. LBP aktivoi dendriittisiä soluja ja lisää Th1 ja Th2 vastausta sekä in vitro että in vivo tutkimuksissa (20). LBP:t toimivat lisäämällä sytokiinien ja transkripitotekijöiden määrää. Proteiinipolysakkaridikompleksi LpGp4 stimuloi NFκB:ta ja aktivaattoriproteiini AP-1:sta (21). LBP3:n on todettu lisäävän interleukiini-2 (IL-2) ja (TNF-α) sekä proteiinitasoja ihmisen periferisissä verisolukoissa (22). Immunostimulatiiviset ominaisuudet kasvaimien torjumiseen on todettu hiirillä (6). Äskettäin goji-marja-vesiuutteen todettiin inhibitoivan rintasyöpäsoluille (MCF-7) positiivisen estrogeenireseptorin kasvua (24).

Toinen tutkimuksen kohde on ollut L. barbarumin neuroprotektiiviset vaikutukset, joita Hong Kongin Yliopistossa toimiva tutkimusryhä on tutkinut pääasiassa in vitro. Ennaltaehkäisevissä tutkimuksissa L. barbarumin vesiuutteilla saatiin suojeltua kortikaalisia neuroneita Aβ-toksisuutta vastaan (25). Yhdessä harvinaisessa in vivo tutkimuksessa tutkittiin L. barbarumin neuroprotektiivisiä vaikutuksia silmänpainetautiin. Verkkokalvon ganglion solujen tuhoutuminen väheni merkittävästi rotilla, joille annettiin L. barbarum -uutetta (26). Goji auttaa kehoamme muodostamaan koliinia, joka taistelee kehomme soluja hapettavia vapaita radikaaleja vastaan ja on linkitetty sekä neurologiseen rappeutumiseen että alzheimerin tautiin. Goji-marjalla saattaakin olla myös hermostoamme suojaavia vaikutuksia (6, 25).

L. chinense lajikkeen marjaa on tutkittu L. barbariumia vähemmän, ja sen tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa antioksidanttivaikutuksiin, tarkemmin maksan suojeluun. Vapailta radikaaleilta suojaavat ominaisuudet korreloivat flavonoidipitoisuuksiin (27), ja esimerkiksi marjojen zeaksantiinilla on todettu maksaa suojaavia ominaisuuksia (28). Goji sisältää myös betaiinia, jonka tiedetään puhdistavan maksaa ja ehkäisevän myrkyllisen aminohapon, homokystiinin (nanaobakteerien sivutuote) esiintymistä verenkierrossa.
Perinteisesti goji-marjaa on käytetty mm:

– Maksan suojeluun ja puhdistamiseen
– Munuaisten toiminnan parantamiseen ja kehon nesteyttämiseen
– Veren puhdistamiseen ja verensokerin säätelyyn
– Näkökyvyn parantamiseen ja silmäsairauksien hoitoon
– Keuhkojen toiminnan vahvistamiseen
– Vahvistamaan seksuaalista halukkuutta
– Lisäämään vastustuskykyä ja ehkäisemään tulehduksia
– Vahvistamaan elimistön Yin-ergiaa, viilentämällä ja ravitsemalla kehoa
– Pidentämään ikää
– Alkalisoimaan kehoa
Kliininen tutkimus

Kliinisiä tutkimuksia gojilla on suoritettu pääasiassa Kiinassa ja ne ovat keskittyneet ikääntymisen linkittyviin sairauksiin. Näitä alkuperäisiä tutkimuksia on kuitenkin vaikea löytää ja saatavilla on pääasiassa vain yhteenvetoja ja tiivistyksiä.

Tyypillisessä tutkimuksessa 42 vanhempaa henkilöä nautti 50 mg goji-marjauutetta kahdesti päivässä, kahden kuukauden ajan. Tutkimuksessa saatiin positiivisia vaikutuksia mm. väsymykseen, uniongelmiin ja anoreksiaan (29), mutta vaikutukset eivät olleet erityisen merkittäviä. Toisessa tutkimuksessa 25:lle vanhemmalle henkilölle annettiin goji-marjauutetta 50mg/d kymmenen päivän ajan, mikä lisäsi SOD:n ja hemoglobiinin määrää sekä laski veren lipideitä merkittävästi (30). Ensimmäinen Kiinan ulkopuolla suoritettu tupla-sokko-tutkimus tutki kaupallisen GoChi™-mehun vaikutuksia terveiden aikuisten hyvinvointiin. 14 päivän tutkimuksessa mehun juomisen todettiin lisäävän yleistä hyvinvointia, neurologista suorituskykyä ja suoliston toimintaa (31). Tutkimukseen osallistuneen ryhmän pieni koko (N=34) ja suurin osa parametreistä täytyy kuitenkin tulkita kriittisesti. Tätä seurannut FreeLine International Companyn rahoittama tutkimus käsitteli GoChi™:n vaikutuksia seerumin antioksidanttimerkkeihin, terveillä kiinalaisilla aikuisilla, jotka olivat 55-72-vuotiaita. SOD ja GSH‑Px nousivat merkittävästi (8.4 ja 9.9%) ja MDA laski 8.7% kuukauden seurantajakson aikana (32). Nämä havainnot tukevat edellistä tukimusta (33) ja saattavat indikoida goji-marjojen positiivisia vaikutuksia hapetusstressin ehkäisyssä iäkkäämmillä ihmisillä. Myöhemmin hiemen isommassa (n=50) tutkimuksessa goji-marjojen nauttimisella kuukauden kestäneessä havaittiin
antioksidanttikapasiteetissa paranemista päivittäisen Goji- marjan käytön jälkeen (Amagase et al. 2009). Toinen saman tutkijaryhmän suorittamassa 16 henkilön tutkimuksessa havaittiin pieniä edullisia muutoksia mielialaan, unenlaatuun ja stressiin vain kaksi viikkoa kestäneessä tutkimuksessa (Amagase et al. et al 2008).

Yksi eniten pinnalle nostetuista kliinisistä tutkimuksista on havainnointi LAK/IL-2 terapian hoidon yhdistämisestä goji-marjojen polysakkarideihin 75:n syöpäpotilaan hoidossa (Cao Yang, and Du 1994).

Tässä tutkimuksessa 75:lle vakavan asteen syöpäpotilaalle annettiin lymfokiini-aktivoituja tappajasoluja ja interleukiini-2:sta. Osalle annettiin myös goji-marjoista eristettyä polysakkaridiuutetta. Remissiosuhde potilailla, jotka saivat pelkkää immunoterapiaa oli 16.1% kun taas samaan aikaan myös goji-marjojen polysakkaridiuutetta saaneilla potilailla suhde oli 40.9%. Näillä potilailla remission pituus oli myös pitkäkestoisempi.

Goji-marjojen kliiniset vaikutukset linkittyvät vahvasti, tai ainakin suurimmalta osalta L. barbarumin polysakkarideihin (LBP). Kuitenkin bioaktiivisuutta ja farmakokineettistä käyttäytymistä kuvaavat tiedot puuttuvat toistaiseksi. On hyvä havaita, että pelkkien suorien LBP:n vaikutusten lisäksi epäsuoria vaikutuksia mm. bioaktiivisen kuidun prebioottisista ominaisuuksista on esitetty (32, 35). Lopuksi todettakoon, että goji-marjojen karotenoideja on tutkittu ikääntymiseen linkittyvissä silmäsairauksissa ja vaikka saatavilla ei olekaan selkeää tutkimustietoa gojin itsensä vaikutuksista silmäsairauksiin, on saatavilla runsaasti tutkimuksia zeaksantiinin merkittävästi silmiä suojaavasta roolista (36, 37, 38).
Yhteenveto

Gojilla on pitkä historia ravintona ja lääkkeenä Itä-Aasiassa. Vaikka kliinistä efektiivisyyttä ei ole vielä todistettu, on erilaisilla uutteilla ja fraktioilla todettu farmakologisia ominaisuuksia in vitro ja in vivo. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että goji saattaa olla hyödyllinen ikääntymiseen linkittyvissä vaivoissa. Toisaalta osa vaikutuksista on todettu suurilla pitoisuuksilla, jonka vuoksi näitä tutkimuksia tulee tulkita varovaisesti. Valtavan nopeasti kasvavan goji-marjojen tarjonnan kontrollointiin olisi tärkeää saada mahdollisimman nopeasti laadukas valvontajärjestelmä, jonka avulla kuluttaja vosi vakuuttua marjojen alkuperästä ja laadusta.
Käytön haitat

Goji sisältää luonnostaan atropiini-nimistä toksista alkaloidia. Määrä on kuitenkin yleisesti n. 19ppm, mikä on selvästi myrkyllisyysrajan alapuolella. Goji-marjojen sisältämästä atropiinista on ollut kuitenkin paljon ristiriitaista puhetta viimeisten vuosien aikana. Vuonna 1989 Intiassa otetusta näytteestä raportoitiin goji-marjojen sisältävän 0.95% atropiinia (39). Tätä raporttia voidaan kuitenkin pitää epäilyttävänä, koska laajalle levinneen pitkäaikaisen käytön seurauksena ei ole raportoitu myrkytystapauksia. Laajammassa eri lähteistä otetuissa analyyseissä (47), goji-marjoista löytyi vain erittäin pieniä pitoisuuksia (<19 ppm), mikä on selvästi myrkyllisyysrajan alapuolella. Joissakin kirjoissa L. barbarum luokitellaan myrkylliseksi kasviksi (40, 41), josta ei kuitenkaan ole mitään näyttöä. Kiinalaisessa Materia Medica -kirjassa goji-vesiuutteen LD50-arvoksi annetaan 8.32/kg, joka tarkoittaa käytännössä täysin myrkytöntä. Kun huomioimme vielä goji-marjojen tuhansia vuosia pitkän käyttöhistorian, jossa marjojen haitallisista vaikutuksista ei löydy käytännössä lainkaan mainintoja, voimme vahvasti olettaa marjojen olevan turvallisia käyttää. Kirjallisuudesta löytyy muutamia tapauksia, joissa on raportoitu goji-marjojen käytöllä olleen nokkosihottuman kaltaisista sivuvaikutuksista (41). Kiinalaisissa lääkekirjoissa suositellaan myös ripulista, kuumeesta tai voimakkaista tulehdustiloista kärsiviä välttämään marjojen käyttöä (42, 43, 44), mutta näille väitteille ei toisaalta ole mitään perusteita.

Muutamissa tutkimuksissa on todettu, että goji-marjat voivat mahdollisesti aiheuttaa interaktioita yhdessä verenohennuslääkkeiden (esim. Marevan) kanssa (1, 2).
Skeptismi

Viimeaikainen goji-marjan kaupallinen menestys länsimaissa tukeutuu pitkälti Tri. Earl Mindellin vuonna 2003 julkaisemaan “Goji, The Himalayan Helth Secret” (47) -kirjasen ympärille. Mindell on kanadalais-amerikkalainen farmaseutti ja ravintotieteilijä, joka on julkaissut runsaasti kirjoja ravinnosta ja
lisäravinteista. Mindellin teoriat ovat kohdanneet jyrkkää skeptismiä tieteellisen yhteisön suunnalta. Edellämainitussa kirjassaan Mindell yleistää goji-mehun tehokasta käyttöä mm. syövän ehkäisyyn, laihduttamiseen ja diabeteksen hoitoon. Mindellin runsas superlatiivien käyttö linkitetään
kuitenkin verkostomarkkinointia tekevän FreeLife -yrityksen markkinoinnin tukemiseen. Nämä terveysväittämät on käyty läpi kriittisesti äskettäin julkaistussa goji-marjaa käsittelevässä kirjassa (47).
Mistä tunnistan laadukkaan goji-marjan?

Kiinasta tulevat goji-marjat saattavat usein olla merkitty “organic” -leimalla tai ne myydään “Tiibetiläisinä” goji-marjoina, vaikka tuottajilta ei ole edes luomu-sertifikaattia. FDA (US Food and Drug Administration) on löytänyt 2000-luvulla suuria pitoisuuksia erilaisia rikasteita ja torjunta-aineita Kiinasta tuotetuista goji-marjoista. Suomen tullilaboratorio on tehnyt samanlaisia havaintoja vuosien 2009-2010 aikana. Kiinalaiset eivät ole myöskään kovin tarkkoja säteilyttämisen suhteen, joten goji-marjojen laadun kohdalla kannattaa ottaa huomioon monta tekijää. Suomessa labaratorioanalyysit ovat kuitenkin jopa Yhdysvaltoja tarkemmat ja analyyseissä näkyy esimerkiksi torjunta-ainejäämiä, joita Yhdysvalloissa ei tutkita.

– Suosi aina luomulaatuisia goji-marjoja. Monet “villit goji-marjat” on käsitelty rikkidioksidilla ja muilla kemikaaleilla.
– Ota selvää marjan alkuperästä. Kiinasta tulevat marjat säteilytetään monesti ja ne kuljetetaan perille usein laatutiedottomin menetelmin.
– Valitse pehmeitä ja hieman kosteita goji-marjoja. Liian kovia ja kuivia marjoja tulisi välttää.
– Itse marjan koko ei kerro laadusta.
– Valitse marjoja, joilla on tumman punainen väri, muttei epätavallisen tumma.
– Laadukas goji-marja on syvän punainen, rusinan kokoinen kuivattu marja. Maku on jossain karpalon ja kirsikan välimaastossa ja sen jälkimaku on hieman yrttinen.

Markkinoilla on runsaasti goji-marjoja, jotka ovat kaikkea muuta kuin herkullisen makuisia. Ihmiset maistavat niitä kerran, eivätkä maista enää toista kertaa. Tämä on harmillista, koska laadukkaiden goji-marjojen
kohdalla ihmiset usein suorastaan jäävät koukkuun niiden herkulliseen makuun. Goji-marjojen laatua voi testata “marakassi-testillä”. Jos otat goji-pussin käteen ja ravistat sitä ilmassa niin, että kuulet ropisevan äänen, ovat marjat liian kuivia ja kaukana mehukkaista ja laadukkaista goji-marjoista.
Kuinka käyttää?

Goji-marjoja on äärimmäisen helppo käyttää, koska rusinamaisen kuivatun marjan voi syödä sellaisenaan tai lisätä lähes minkä tahansa aterian joukkoon. Marjojen napostelu sellaisenaan on yksinkertainen ja helppo tapa lisätä goji-marjoja omaan ruokavalioonsa. Goji-marjoja voi sekoittaa erilaisiin eväs-sekoituksiin, puuroihin, smoothiejuomiin, riisin sekaan, jälkiruokiin tai esimerkiksi raakasuklaan joukkoon.

Goji-marjat sopivat erinomaisesti myös teen joukkoon, jolloin marjojen arvokkaat polysakkaridit (pitkäketjuiset sokeriyhdisteet) liukenevat kehollemme entistä helppokäyttöisempään muotoon ja tuovat teehen mukavasti makeutta. Lisää 10-15 marjaa likoamaan teevetesi sekaan ja kuumenna vesi noin 60-65 asteiseksi – älä kiehauta. Tätä ei tietenkään tarvitse alkaa mitata lämpömittarilla, vaan hyvä mittari on keittää vedestä sen lämpöistä, että sormen voi vielä laittaa veteen. Marjat sopivat erinomaisesti myös erilaisiin keittoihin ja niitä voi liottaa myös pelkässä vedessä, jolloin arvokas liotusvesi kannattaa ehdottomasti juoda. Goji-marjat ovat erityisen rakentavaa super-ruokaa lapsille, joilla on tapana rakastua karkkimaisiin goji-marjoihin välittömästi! Jauheena goji-marja soveltuu mainiosti samoihin käyttötarkoituksiin kuin kuivatut marjatkin: smoothien joukkoon, puuron sekaan ja raakasuklaan valmistamiseen. Säilytä goji-marjat ilmatiivissä paketissa, koska ne imevät itseensä paljon kosteutta ympäristöstä.

Huom! Erilaiset goji-marja mehut on yleensä kuumennettu valmistuksen yhteydessä. Kuumennusprosessin aikana niistä on tuhoutunut rutkasti arvokkaita ainesosia, eikä vaikutus ole kehossamme samanlainen kuin kuumentamattomilla goji-marjoilla. Suosi aina alkuperäisiä raakoja superfoodeja, joita on prosessoitu mahdollisimman vähän. Kuumentaminen tuhoaa varsinkin superfoodien herkkiä ainesosia (esim. fytoravinteet, entsyymit), joten on enemmän kuin suositeltavaa nauttia kaikki arvokkaat superfoodit aina kuumentamattomassa ja alkuperäisessä muodossa.
Suositeltu käyttömäärä

Suositeltava päivittäinen käyttömäärä kuivatuille goji-marjoille on kourallinen (15-45g). Perinteisissä kiinalaisissa teksteissä suositeltu annostus on 5-12g/pvä (45, 41). Jauheena suositeltu käyttömäärä on 1 tl tai enemmän päivässä. Goji-uutteella terapeuttisia vaikutuksia on mahdollista saadaan aikaan 1g/henkilön painokilo päivittäisellä annostuksella.
Minkä kanssa goji-marjoja on hyvä yhdistellä?

Goji-marjoja on perinteisesti käytetty yhdessä mm. villin jamssin, mulpereiden, ginsengin ja lakritsinjuuren kanssa. Kokeile nauttia goji-marjoja esimerkiksi raa’an kaakaon, macan, cashew-pähkinöiden tai mintun kanssa. Goji-marjojen ja raa’an kaakaon huikeat antioksidanttikoostumukset tukevat toisiaan ja niiden yheisvaikutukselliset ominaisuudet tehostavat vaikutusta kehossamme. Goji-marjat ja kaakaonibsit sopivatkin yhteen esimerkiksi eväs-sekoituksessa! Goji-marjat parantavat ruuansulatusta ja niitä on hyvä yhdistää hankalammin sulaviin ruoka-aineisiin (esim. siemenet, pähkinät).
Lähteet

Olivier Potterat: Goji (Lycium barbarum and L. chinense): Phytochemistry, Pharmacology and Safety in the Perspective of Traditional Uses and Recent Popularity (2009)
Teeguarden, R. The Ancient Wisdom of the Chinese Tonic Herbs. New York: Warner books, Inc. (1998)
Gross, P.M., X. Zhang, and R. Zhang. Wolfberry: Nature’s Bounty on Nutrition and Heath. Booksurge Publishing (2006).
Gary Young et al: Ningxia Wolfberry: Ultimate Superfood: How the Ningxia Wolfberry And Four Other Foods Help Combat Heart Disease, Cancer, Chronic Fatigue, Depression, Diabetes And More, Life Sciences Pr; 2 edition (September 2006)
Candace Hoffmann: Goji Berry: The Amazing Health Benefits of Gou Qi Zi, the Chinese, Fruits of Paradise, Woodland Publishing (2008)
David Winston & Steven Maimes: Adaptogens – Herbs for Strenght, stamina, and Stress Relief, Healing Arts Press (2007)
Wolfe David – Superfoods: The Food And Medicine Of The Future, North Atlantic Books (2009)
Mindell, Earl, and Rick Handel. Goji: the Himaylayan Health secret. Texas: Momentum Media (2003)
Pinnock, D. The Superfood Bible (2008)

1. Lam AY, Elmer GW, Mohutsky MA. Possible interaction between warfarin and Lycium barbarum L. Ann Pharmacother. 2001, Oct; 35(10):1199-201.
2. Leung H, Hung A, Hui AC, Chan TY. Warfarin overdose due to the possible effects of Lycium barbarum L. Food Chem Toxicol. 2008, May; 46(5):1860-1862.
3. Jia YX, Dong JW, Wu XX, Ma TM, Shi AY (1998). The effect of lycium barbarum polysaccharide on vascular tension in two-kidney, one clip model of hypertension. Sheng Li Xue Bao 50 (3): 309–314.
4. Luo Q, Li Z, Huang X, Yan J, Zhang S, Cai YZ (July 2006). “Lycium barbarum polysaccharides: Protective effects against heat-induced damage of rat testes and H2O2-induced DNA damage in mouse testicular cells and beneficial effect on sexual behavior and reproductive function of hemicastrated rats”. Life Sci. 79 (7): 613–21
5. Yu MS, Leung SK, Lai SW, et al (2005). Neuroprotective effects of anti-aging oriental medicine Lycium barbarum against beta-amyloid peptide neurotoxicity. Exp. Gerontol. 40 (8-9): 716–727.
6. Gan L, Hua Zhang S, Liang Yang X, Bi Xu H (April 2004). “Immunomodulation and antitumor activity by a polysaccharide-protein complex from Lycium barbarum”. Int. Immunopharmacol. 4 (4): 563–569.
7. He YL, Ying Y, Xu YL, Su JF, Luo H, Wang HF (September 2005). Effects of Lycium barbarum polysaccharide on tumor microenvironment T-lymphocyte subsets and dendritic cells in H22-bearing mice. Zhong Xi Yi Jie He Xue Bao 3 (5): 374–377.
8. Wang Q, Qiu Y, He SP, Chen YY. Chemical constituents of the fruit of Lycium barbarum L. J Chin Pharm Sci 1988; 7: 218–220
9. Cao Y, Zhang X, Chu Q, Fang Y, Ye J. Determination of taurine in Lycium barbarum L. and other foods by capillary electrophoresis with electrochemical detection. Electroanalysis 2003; 15: 898–902
10. Cheng CY, Chung WY, Szeto YT, Benzie IF (January 2005). Fasting plasma zeaxanthin response to Fructus barbarum L. (wolfberry; Kei Tze) in a food-based human supplementation trial. British Journal of Nutrition (2005), 93 : 123-130
11. Chan HC, Chang RC, Koon-Ching Ip A, et al. (January 2007). “Neuroprotective effects of Lycium barbarum Lynn on protecting retinal ganglion cells in an ocular hypertension model of glaucoma”. Exp. Neurol. 203 (1): 269–273
12. Chang RCC, So KF. Use of anti-aging herbal medicine, Lycium barbarum, against aging-associated diseases. What do we know so far? Cell Mol Neurobiol 2008; 28: 643–652
13. Li XM, Li XL, Zhou AG. Evaluation of antioxidant activity of the polysaccharides extracted from Lycium barbarum fruits in vitro. Eur Polymer J 2007; 43: 488–497
14. Li XL, Zhou AG. Evaluation of the antioxidant effects of polysaccharides extracted from Lycium barbarum. Med Chem Res 2007; 15: 471–482
15. Le K, Chiu F, Ng K. Identification and quantification of antioxidants in Fructus lycii. Food Chem 2007; 105: 353–363
16. Wu H, Guo H, Zhao R. Effect of Lycium barbarum polysaccharide on the improvement of antioxidant ability and DNA damage in NIDDM rats. Yakugaku Zasshi 2006; 126: 365–371
17. Li XM. Protective effect of Lycium barbarum polysaccharides on streptozotocin-indu
18. Ming M, Guanhua L, Zhanhai Y, Guang C, Xuan Z. Effect of the Lycium barbarum polysaccharides administration on blood lipid metabolism and oxidative stress ofmice fed high-fat diet in vivo. Food Chem 2009;113: 872–877
19. Luo Q, Cai Y, Yan J, Sun M, Corke H. Hypoglycemic and hypolipidemic effects and antioxidant activity of fruit extracts from Lycium barbarum. Life Sci 2004; 76: 137–149
20. Chen Z, Lu J, Srinivasan N, Tan BKH, Chan SH. Polysaccharide-protein complex from Lycium barbarum L. is a novel stimulus of dendritic cell immunogenicity. J Immunol 2009; 182: 3503–3506
21. Peng X, Huang J, Qi C, Zhang YX, Tian GY. Studies on chemistry and immuno-modulating mechanism of a glycoconjugate from Lycium barbarum L. Chin J Chem 2001; 19: 1190–1197
22. Gan L, Zhang SH, Liu Q, Xu HB. A polysaccharide-protein complex from Lycium barbarum upregulates cytokine expression in human peripheral blood mononuclear cells. Eur J Pharmacol 2003; 471: 217–222
23. Chen S,Wang Q, Gong S, Wu J, Yu X, Lin S. Analysis of amino acid in Fructus lycii. Zhongguo Yaoke Daxue Xuebao 1991; 22: 53–55 (CAN 115: 15369)
24. Li G, Sepkovic W, Bradlow HL, Telang NT, Wong GYC. Lycium barbarum inhibits growth of estrogen receptor positive human breast cancer cells by favorably altering estradiol metabolism. Nutr Cancer 2009; 61: 408–414
25. Yu MS, Leung SKY, Lai SW, Che CM, Zee SY, So KF, Yuen WH, Chang RCC. Neuroprotective effects of anti-aging oriental medicine Lycium barbarum against beta-amyloid peptide neurotoxicity. Exp Gerontol 2005; 40: 716–727
26. Kim SY, Lee EJ, Kim HP, Lee HS, Kim YC. LCC, a cerebroside from Lycium chinense, protects primary cultured rat hepatocytes exposed to galactosamine. Phytother Res 2000; 14: 448–451
27. Qian J, Liu D, Huang A. The efficiency of flavonoids in polar extracts of Lycium chinense Mill. fruits as free radical scavenger. Food Chem 2004; 87: 283–288
28. Sze SCW, Song JX, Wong RNS, Feng YB, Ng TB, Tong Y, Zhang KYB. Application of SCAR (sequence characterized amplified region) analysis to authenticate Lycium barbarum (wolfberry) and its adulterants. Biotechnol Appl Biochem 2008; 5: 15–21
29. Li DY, Yuan XL, Xia HF, Ma L, Guo ZY, Shen YY, Rong QZ. Preliminary clinical observations for effects of Ning Xia wolfberry extract on old peoples. Chin Tradit Herb Drugs 1989; 20: 26–28
30. Li W, Dai SZ, Ma W, Gao L. Effects of oral administration of wolfberry on blood superoxide dismutase (SOD), haemoglobin (Hb) and lipidperoxide (LPO) levels in old people. Chin Tradit Herb Drugs 1991; 22: 251, 268
31. Amagase H, Nance DM. A randomized, double-blind, placebo-controlled, clinical study of the general effects of a standardized Lycium barbarum (Goji) juice, GoChi™. J Altern Compl Med 2008; 14: 403– 412
32. Amagase H, Sun B, Borek C. Lycium barbarum (goji) juice improves in vivo antioxidant biomarkers in serum of healthy adults. Nutr Res 2009; 29: 19–25
33. Burke DS, Smidt CR, Vuong LT. Momordica cochichinensis, Rosa roxburghii, wolfberry, and sea buckthorn – highly nutritional fruits supported by tradition and science. Curr Top Nutraceutical Res 2005; 3: 259–266
34. Gross PM, Zhang X, Zhang R.Wolfberry: natureʼs bounty of nutrition & health. Lake Dalla: Booksurge Publishing; 2003
35. Burke DS, Smidt CR, Vuong LT. Momordica cochichinensis, Rosa roxburghii, wolfberry, and sea buckthorn – highly nutritional fruits supported by tradition and science. Curr Top Nutraceutical Res 2005; 3: 259–266
36. Brown L, Rimm EB, Seddon JM, Giovannucci EL, Chasan-Taber L, Spiegelman D, Willett WC, Hankinson SE. A prospective study of carotenoid intake and risk of cataract extraction in US men. Am J Clin Nutr 1999; 70: 517–524
37. Seddon JM, Ajani UA, Sperduto RD, Hiller R, Blair N, Burton TC, Farber MD, Gragoudas ES, Haller J, Miller DT, Yanmuzi LA, Willett W. Dietary carotenoids, vitamins A, C, and E, and advanced age-related macular degeneration. J Am Med Assoc 1994; 272: 1413–1420
38. Harsh ML. Tropane alkaloids from Lycium barbarum Linn., in vivo and in vitro. Curr Sci 1989; 58: 817–818
39. Schönfelder I, Schönfelder P. Der neue Kosmos Heilpflanzenführer. Stuttgart: Kosmos-Verlag; 2001
40. Roth L, Daunderer M, Kormann K. Giftpflanzen – Pflanzengifte, 3. Auflage. Landsberg, München: Ecomed Verlagsgesellschaft; 1988
41. Bensky D, Clavey S, Stöger E. Chinese herbal medicine, 3rd edition. Materia Medica. Seattle: Eastland Press, Inc.; 2004
42. Chen JK, Chen TT. Chinese medical herbology and pharmacology. City of Industry, CA: Art of Medicine Press, Inc.; 2004
43. Reid D. Handbuch der chinesischen Heilkräuter. München: Droemersche Verlagsanstalt Th Knaur Nachf; 1998
44. Tierra M. Westliche Heilkräuter in TCM und Ayurveda. München, Jena: Urban & Fischer Verlag; 2001
45. Zhufan X. Practical traditional Chinese medicine. Beijing: Foreign Language Press; 2000
46. Le K, Chiu F, Ng K. Identification and quantification of antioxidants in Fructus lycii. Food Chem 2007; 105: 353–363
47. Gross PM, Zhang X, Zhang R.Wolfberry: natureʼs bounty of nutrition & health. Lake Dalla: Booksurge Publishing; 2003
48. Genaust H. Etymologisches Wörterbuch der botanischen Pflanzennamen, 3. Auflage. Basel: Birkhäuser Verlag; 1996
49. Qian J, Liu D, Huang A. The efficiency of flavonoids in polar extracts of Lycium chinense Mill. fruits as free radical scavenger. Food Chem 2004;87: 283–288
50. Stuart GA, Smith FP. Chinese MateriaMedica. Shanghai: American Presbyterian Mission Press; 1911: 250
51. Bich DH, Tap N, Toan T, Hung T, Hien PV, Lo VN, Man PK, Dan NV, Nhu DT, Mai PD. Selected medicinal plants in Vietnam, volume 2. Hanoi: Science and Technology Publishing House; 1999
52. Yin G, Dang Y. Optimization of extraction technology of the Lycium barbarum polysaccharides by Box-Behnken statistical design. CarbohydrPolym 2008; 74: 603–610
53. Piao M, Murata Y, Zhu B, Shimoishi Y, Tada M. Changes in carotenoid content and its composition during maturation of Fructus lycii fruits. Jpn J Food Chem 2005; 12: 35–39 (CAN 144: 169735)