Spirulina maxima

SUPERFOODIT.COM
ABC
RESEPTIT
YHTEYS
LIITY SÄHKÖPOSTILISTALLE >>
maca
spirulina
goji-marja
raaka kaakao
hampputuotteet
mehiläistuotteet
kookostuotteet
fytoplanktoni
chlorella
AFA

SPIRULINA
(Arthrospira platensis, Arthospira maxima)

Alkuperämaa

Suurin osa spirulinasta tulee Hawajilta, Yhdysvalloista, Intiasta ja Aasian maista kuten Thaimaasta ja Taiwanista.
Yleisimmät lajikkeet

Spirulina maxima
Spirulina platensis
Spirulina pacifica
Spirulina azteca
Ravintoaineet (/100g) ja bioaktiiviset ainesosat mm.

Energia: 293cal/100g
Proteiinit: 71.0%
Hiilihydraatit: 16.9%
Rasvat: 7.0%

B1-vitamiini 1.02mg
B2-vitamiini 990mcg
B3-vitamiini 6.21mg
B6-vitamiini 130mcg
B12-vitamiini 0.2mg
E-vitamiini 19mg
A-vitamiini 15,030IU
Inositoli 10.4mcg
Biotiini 0.4mg/kg
Foolihappo 0.9mcg
Beetakaroteeni 100mg
Klorofylli 237mg
Kalsium 120mg
Magnesium 144mg
Rauta 58mg
Fosfori 312mg
Kalium 1.54mg
Kalsium 0.13mg
Natrium 456mg
Mangaani 2.5mg
Sinkki 360mcg
Seleeni 0.04mg
Boori 0.3mg
Molybdeeni 30mcg
17 aminohappoa (kaikki 8 välttämätöntä)
Omega 3-rasvahappoja (DHA 0.435mg)
Omega 6-rasvahappoja (GLA 300mg)
Fenyylietyyliamiini (PEA)
Superoksididismutaasi (SOD) 26,400U
Zeaxantiini 36,1mg
Luteiini 28,9mg
Kryptoxantiini 55,6mg
Fykosyaniini 3330mg
Saatavilla olevat muodot

– Jauheena
– Puristeena
– Kapselina

Käytön hyödyt

Spirulina on pakattu täyteen varsinkin urheilijoille ja kasvissyöjille arvokkaita ravinteita. Spirulina muodostaa kaikista maailman organismeista tehokkaimmin proteiineja ja se sisältää 65-71% hyödynnettävässä muodossa olevaa proteiinia! Tämä tekee siitä ehkäpä maailman rikkaimman proteiininlähteen.

Spirulina sisältää valtavan määrän kehollemme tärkeitä mineraaleja mm. seleeni, kalsium, rikki. Suuret määrät spirulinan rikkipitoisia aminohappoja (metioniini, kysteiini) sekä harvinainen fykosyaniini -niminen polypeptidi auttavat maksaa ja hermostoamme puhdistamaan haitallisia myrkkyjä kehostamme. Tutkijat pitävätkin spirulinaa erinomaisena välineenä kehon puhdistamiseen raskasmetallijäämistä (esim. elohopea, kadmium, lyijy, arseniikki), juuri sen detoxifikaatiota tukevien ominaisuuksensa vuoksi. (5)

Spirulina sisältää runsaasti varsinkin B-ryhmän vitamiineja (B1, B2, B6, B9), sekä beetakaroteenia, A-, E- ja K-vitamiinia. Suurin osa mikrolevistä sisältää huomattavan suuria määriä välttämättömiä rasvahappoja. Nämä ainesosat ovat tärkeitä lähes kaikkien kehon mekanismien optimaalisen toiminnan kannalta. Kyseiset rasvahapot ylläpitävät solujen seinämien rakennetta ja ovat tärkeitä tulehdusten ehkäisyssä. Spirulinaa pidetään äidinmaidon jälkeen parhaana lähteenä gammalinoleenihapolle (GLA), joka on hermostollemme äärimmäisen hyödyllinen tulehdusta estävä rasvahappo. GLA parantaa ihon kuntoa ja saattaa ehkäistä allergioiden syntymistä. Ihmislle jotka eivät ole koskaan saaneet äidinmaitoa, suositellaan 150-350g GLA:ta. 2rkl spirulinaa sisältää 131mg GLA:ta

Spirulina on huikea antioksidanttien lähde ja sillä onkin todettu olevan voimakkaita antioksidatiivisia ja tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia (28). Tämä mikrolevä on joutunut aikojen alusta saakka suojautumaan auringon UV-säteilyltä, joka on tehnyt siitä voimakkaan antioksidantin. Aikoinaan maapallon ilmakehä oli huomattavasti ohuempi ja kasvit suojautuivat useammin sinertävillä väreillä aurinkoa vastaan. Kun nautimme spirulinaa, suojelee sinivihreä pigmentti kehoamme UV-säteilyltä aina solutasolla asti. Spirulinan sisältämät tärkeimmät tunnetut antioksidantit:

– Beetakaroteeni (ja useampi sata muuta karotenoidia)
– Klorofylli eli lehtivihreä
– Zeaxantiini (äärimmäisen tärkeä antioksidantti näkökyvyn parantamiseen)
– Superoksididismutaasi (SOD) (metabolinen entsyymi, joka on yksi voimakkaimmista tunnetuista antioksidanteista) (24)
– Fykosyaniini -niminen eksoottinen sinivihreä pigmentti (stimuloi elimistömme kantasolujen tuotantoa) (20)

Spirulina tukee voimakkaasti immuni-järjestelmämme toimintaa (12)(13)(14)(15)(16)(18)(22)(27). Pääasialliset vaikuttavat fytoravinteet ovat:

– Beetakaroteeni
– Lipo-polysakkaridit (LPS)
– Uniikki sinivihreä väripigmentti (fykosyaniini)

Spirulinan tumman sinivihreä väri johtuu fykosyaniini -nimisestä polypeptidistä. Sen on todettu vaikuttavan luuytimen tyvisoluihin ja tehostavan veren muodostusta, jäljittelemällä erytropoietiini hormonin vaikutusta. Kiinalaisten tiedemiesten mukaan fykosyaniini säätelisi myös veren valkosolutuotantoa ja jopa silloinkin kun luuytimen tyvisolut ovat tuhoutuneet esimerkiksi kemikaalien tai säteilyn vaikutuksesta. Toinen spirulinan sisältämä harvinainen ainesosa on fenyylietyyliamiini (PEA). Kehomme fenyylietyyliaminin tasot nousevat rakastuessamme ja vastaavasti masentuneilla PEA:n tasot ovat matalalla. PEA aktivoi aivojemme keskittymiskyvystä ja havainnoimisesta vastaavan osan neurotransmittoreita, ja fenyylietyyliamiini lisääntyykin, kun ajatuksemme syventyy tiukasti esimerkiksi hyvän kirjan, projektin tai urheilusuorituksen pariin. PEA lisää myös noradrenaliinin vaikutusta kehossamme, mikä johtaa iloisuuden ja mielihyväntunteiden lisääntyseen.

Spirulinan tieteellinen tutkinen alkoi 1960-luvulla, mutta sen todellinen “läpimurto” tapahtui 1970-luvulla kun tutkijat huomasivat sen sisältämän valtavan proteiinipitoisuuden. Tämän jälkeen alettiin miettiä voitaisiinko spirulinalla ratkaista kolmannen maailman nälänhätään liittyviä ongelmia ja maailman terveysjärjestö WHO on käyttääkin spirulinaa erilaisissa ravitsemusprojekteissaan mm. Intiassa ja Afrikassa. Spirulinan ravinnerikkautta kuvaa hyvin se, että NASA (Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto) on valinnut käyttää spirulinaa avaruuteen matkaavien astronauttiensa ravinnoksi.

Vuonna 1996 spirulina-uutteilla todettiin in vitro kokeissa estävän HIV-1:n, Herpes simplexn, ihmisen sytomegalo-viruksen (HCM), influenssavirus A:n, sikotautiviruksen ja tuhkarokkoviruksen lisääntymistä. (1) ja spirulinasta voikin olla apua HIV-tartunnan saaneilla (2)(21). Spirulinan sisältämät mukopolysakkaridit tukevat tervettä suolistoflooraa ja vatsan hyvien bakteereiden, probioottien toimintaa. Spirulinan toimii myös prebioottina ja sen on todettu lisäävän mm. lactobasilluksen määrää suolistossamme (25). Spirulina ehkäisee sydänkohtauksia ja parantaa niistä palautumista (2). Spirulinasta voi olla apua myös kolesterolin normalisoitumiseen. Eräässä tutkimuksessa spirulina alensi kokonaiskolesterolia, lisäsi HDL kolesterolin määrää, alensi triglyseridien määrää ja laski sekä systolista, että diastolista verenpainetta. Spirulinan on todettu auttavan allergiseen nuhaan ja 8.4g päiväannostus spirulinaa pudotti erään tutkimusryhmän painoa 4 viikon aikana 1.5kg, joka oli kaksinkertainen määrä verrattuna placeboa nauttineeseen vertailuryhmään. Spirulinan on todettu parantavan myös muistia ja oppimista (3)

Huom! Vaikka spirulina sisältääkin rutkasti varsinkin monelle kasvissyöjälle ongelmallista B-12-vitamiinia, ei se kykene täyttämään B-12-vitamiinin tarpeitamme. Moni kasvisyöjä uskoo saavansa merilevistä riittävästi B12-vitamiinia, mutta ainakin 15 tutkimusta varmentaa, että yli 80% kasvissyöjistä ja elävän ravinnon ruokavaliota noudattavista henkilöistä kärsii B12-vitamiinin puutoksesta 6-10 vuoden kuluessa (mm. Dong & Scott). Tässä ajassa kehomme on vähitellen kuluttanut hitaasti hupenevat B12-vitamiinin varastonsa pois (kulutamme päivässä n. 3ug B12-vitamiinia). Vaikka tietyissä merilevissä (esim. spirulina, AFA, kelp, nori, dulce, kombu, wakame, cocolithophorid) onkin ihmiselle aktiivisessa muodossa olevaa B-12 vitamiinia, on niissä myös rutkasti B12-vitamiinin analogeja, jotka kilpailevat kehossamme aktiivisen B-12 vitamiinin kanssa. Aiemmin B12-vitamiinin puutostilaa on mitattu verestä. Veren B-12 seerumipitoisuutta ei kuitenkaan pidetä enää pidetäkään pätevinä mittausmenetelmänä, koska vaikka veren seerumipitoisuus olisi normaali, se ei arkoita että B-12 tasot olisivat terveet. Yksi B12-vitamiinin päätehtävä on käyttää 5′-deoksyyliadenosyylikobalmiinia koentsyyminä metyylimalonyyli-CoA entsyymi:n konversiossa sukkinyyli-CoA:ksi. Jos B-12:sta ei ole saatavilla, nousevat metyylimelonyyli-CoA -tasot ja se muuntuu metyyli malonyylihapoksi (MMA). Koska B-12 on ainut koentsyymi, joka mahdollistaa MMA:n muodostumisen, on MMA-pitoisuuksien analysoiminen ureasta uusin menetelmä tarkkailla B12-vitamiinin puutostiloja. Voi olla, että tulevaisuudessa löydetään merilevä tai ruoka-aineyhdistelmä, joka nostaa kehomme B12-vitamiinin tasoja. Tutkimus on kuitenkin toistaiseksi vaiheessa, eikä minkään merilevän kohdalla ole varmoja tuloksia siitä, että se noistaisi B-12-tasoja. Vision Industries Inc. on osoittanu kiinnostuksensa rahoittaa tutkimuksen AFA-merilevän B12-vitamiinin tarkastelulle uusien tutkimusmenetelmien avulla.

Käytön haitat

Spirulinan on havaittu olevan turvallista ihmiskäyttöön (19)(29) ja eläinkokeissa spirulinan käytön on todettu olevan turvallista myös raskauden aikana (9)(10)(11). Spirulinaa viljellään erillisissä viljelyaltaissa, eikä se kasva epäpuhtaassa meressä tai saastuneessa ympäristössä. Spirulinasta saattaa olla apua allergioiden hoidossa (23).

Mistä tunnistan laadukkaan spirulinan?

1) Luomulaatu
2) Laadukas spirulina tuoksuu tuoreelta. Kun spirulina alkaa mennä huonoksi, muuntuu tuoksu härskiintyneeksi ja kitkeräksi.
3) Laadukas spirulina pakataan tummaan lasipurkkiin.
4) Suosi spirulinaa, joka ei sisällä sitkostusaineita (puristeissa). Spirulinalla on luontaisesti ominaisuus pysyä kiinteänä jos siitä valmistetaan puristeita. Tähän prosessiin ei vaadita erillisiä sitkostusaineita.
5) Spirulina pacifica on yleisempi ja maultaan miedompi lajike. Harvinaisempia ja voimakkaampi lajike, jota mm. atsteekit käyttivät on nimeltään spirulina atzteca.
6) Spirulinaa kasvatetaan sekä avoimissa viljelyaltaissa, että suljetuissa bioreaktoreissa. Näistä kahdesta valmistusmenetelmästä avoimessa viljelyaltaassa valmistettu spirulina on suositeltavampaa.

Kuinka käyttää

Spirulinapuristeita on helppo popsia sellaisenaan sopivissa väleissä pitkin päivää. Jauhettua spirulinaa taas on hyvä lisätä smoothieiden joukkoon ja se toimii myös sekoitettuna keittoihin, salaatinkasikkeisiin tai ripoteltuna sellaisenaan salaatin päälle. Moni juo spirulinaa myös yksinkertaisesti sekoitettuna veteen tai mehuihin. Spirulinan uniikki pigmentti saa aikaan tälle levälle ominaisen “monsterivärin”, jota ei kannata kuitenkaan säikähtää. Spirulina sopii erinomaisesti myös esimerkiksi suklaan joukkoon, tuoden herkkuihin huikean määrän ravinteita ja “ruokaisuutta”.

Muista että nämä ovat kokonaisia ruoka-aineita, eivät lääkkeitä! Voit huoletta syödä vaikka kourallisen spirulina-puristeita ja saada “sivuvaikutuksena” korkeintaan tavallista useamman vessakäynnin saman illan aikana. Jos syömme muutaman spirulinapuristeen päivässä saamme noin gramman spirulinaa, mikä on vain 10% päivittäisestä saantisuosituksesta. Eli vaikka spirulinapurkkien kyljessä lukeekin usein “annostusta ei saa ylittää” on hyvä ymmärtää, ettei muutamalla spirulinapuristeella saavuteta terapeuttisia annostusmääriä. “Annostusta ei saa ylittää” lukee purkin kyljessä nimittäin täysin byrokraattisista syistä. Jos käytät sekä spirulinaa, että chlorellaa ruokavaliossasi puhdistustarkoituksissa, nauti spirulinaa ja chlorella suhteessa 2:1. Spirulinalla on viilentävä ja kosteuttava vaikutus kehossamme, jonka johdosta se soveltuu erinomaisesti käytettäväksi kuumiin ja kuiviin olosuhteisiin.

Suositeltava päivittäinen käyttömäärä

– Annostus aloittelijalle tai lapselle: 1tl-1rkl (3-5g)
– Normaali annostus: 1-2rkl (6-10g)
– Terapeuttinen annostus: 2-4rkl (11-20g)
– Huippu-urheilijan annostus: +6rkl (30g+)

Lähteet:

Pinnock, D. The Superfood Bible (2008)
Challem, Jack J. Spirulina. new Canaan, CT: Keats Publishing (1981)
McCauley, B. Confession on a Body Builder. Lansing, MI: Spartan Enterprises, 2000.
Wolfe David – Superfoods: The food and medicine of the future, North Atlantic Books (2009)
Adams M. Superfoods For Optimum Heath: Chlorella and Spirulina. Truth Publishing International Ltd. (2005)
M. E. Gershwin, Amha Belay. Spirulina in Human Nutrition and Health, CRC Press, 2007
Robert Henrikson: Earth Food Spiruina: Will We Be Eating Algae in The 21st Century?
Jack Challem: Spirulina: The microscopic nutrient powerhouse and how it protects and restores health. McGraw-Hill; 1 edition (January 11, 1999)

(1) Ayehunie, S. et al. “Inhibition of HIV-1 Replication by an Aqueous Extract of Spirulina platensis (Arthrospira platensis).” JAIDS: Journal of Acquired Immune Deficiency Syndromes & Human Retrovirology. 18, 1, May 1998: 7-12.
(myös 1)
(2) Simpore, J., et al. “Nutrition Rehabilitation of HIV-Infected and HIV-Negative Undernourished Children Utilizing Spirulina.” Annals of Nutrition & Metabolism. 49, 2005: 373-380.
(3) Wang, Y., et al. “Dietary supplementation with blueberries, spinach, or spirulina reduces ischemic brain damage.” Experimental Neurology. May, 2005 ;193(1):75-84.
(4) Gemma, C., et al. “Diets enriched in foods with high antioxidant activity reverse age-induced decreases in cerebellar beta-adrenergic function and increases in proinflammatory cytokines.” Experimental Neurology. July 15, 2002; 22(14):6114-20.
(5) Mir Misbahuddin, AZM Maidul Islam, Salamat Khandker, Ifthaker-Al-Mahmud, Nazrul Islam and Anjumanara. Efficacy of spirulina extract plus zinc in patients of chronic arsenic poisoning: a randomized placebo-controlled study. (Risk factors ). Journal of Toxicology: Clinical Toxicology. 44.2 (March 2006): p135(7).
(6) Torres-Duran, Ferreira-Hermosillo, & Juarez-Oropeza. (2007). Antihyperlipemic and antihypertensive effects of Spirulina maxima in an open sample of mexican population: A preliminary report. Lipids in Health and Disease. 6, 33
(7) Cingi C, Conk-Dalay M, Cakli H, Bal C. The effects of spirulina on allergic rhinitis. Eur Arch Otorhinolaryngol. 2008 Oct;265(10):1219-23. Epub 2008 Mar 15.
(8) Becker EW, Jakober B, Luft D, et al. Clinical and biochemical evaluations of the alga Spirulina with regard to its application in the treatment of obesity. A double-blind crossover study. Nutr Rep Intl 1986;33:565–73.
(9) Salazar M, Chamorro GA, Salazar S, et al. Effect of Spirulina maxima consumption on reproduction and peri- and postnatal development in rats. Food Chem Toxicol 1996;34:353–59.
(10) Kapoor R, Mehta U. Effect of supplementation of blue green alga (Spirulina) on outcome of pregnancy in rats. Plant Foods Hum Nutr 1993;43:29–35.
(11) Chamorro G, Salazar M. Teratogenic study of Spirulina in mice. Arch Latinoam Nutr 1990;40:86–94 [in Spanish].
(12) Hayashi, O. et al. Enhancement of antibody production in mice by dietary spirulina. J. of Nutritional Sciences and Vitaminology, 40, p. 431-441, 1994.
(13) Baojiang, G. et. al. Study on effect and mechanism of Polysaccharides of spirulina on body immune function improvement. Second Asia-Pacific Conference on Algal Biotechnology. Singapore, April, 1994, p. 24.
(14) Zhang Cheng-Wu, et. al. Effects of polysaccharide and phycocyanin from spirulina on peripheral blood and hematopoietic system of bone marrow in mice. Second Asia Pacific Conf. Ibid, April, 1994.
(15) Qishen, P. et. al. Endonuclease activity and repair DNA synthesis by polysaccharide of spirulina. Acta Genetica Sinica (Chinese J. of Genetics). V.15(5) p. 374-381. 1988.
(16) Lisheng, L. et. al. Inhibitive effect and mechanism of polysaccharide of spirulina on transplanted tumor cells in mice. Marine Sciences, Qindao, China. N.5, 1991, p.33-38.
(17) Ota, Yochimichi. Earthrise Farms. Personal communication, 1988.
(18) Blinkova LP, Gorobets OB, Baturo AP. [Biological activity of Spirulina.] Zh Mikrobiol Epidemiol Immunobiol. 2001;(2): 114-118.
(19) Chamorro G, Salazar M, Favila L, Bourges H. Pharmacology and toxicology of Spirulina alga. Rev Invest Clin. 1996;48:389-399.
(20) Gonzalez R, Rodriguez S, Romay C, et al. Anti-inflammatory activity of phycocyanin extract in acetic acid-induced colitis in rats. Pharmacol Res. 1999;39:1055-1059.
(21) Hayashi, T. et al. Calcium Spirulan, an inhibitor of enveloped virus replication, from a blue-green alga spirulina. Am. Chemical Soc. and Am. Soc. of Pharmacognosy. Journal of Natural Products, 1996. Vol 59, No. 1, p. 83-87.
(22) Khan Z, Bhadouria P, Bisen PS. Nutritional and therapeutic potential of Spirulina. Curr Pharm Biotechnol. 2005 Oct;6(5):373-9. Review.
(23) Kim HM, Lee EH, Cho HH, Moon YH. Inhibitory effect of mast cell-mediated immediate-type allergic reactions in rats by spirulina. Biochem Pharmacol. 1998;55(7);1071-1076.
(24) Lu HK, Hsieh CC, Hsu JJ, Yang YK, Chou HN. Preventive effects of Spirulina platensis on skeletal muscle damage under exercise-induced oxidative stress. Eur J Appl Physiol. 2006 Sep;98(2):220-6.
(25) Parada JL, Zulpa de Caire G, Zaccaro de Mule MC, Storni de Cano MM. Lactic acid bacteria growth promoters from Spirulina platensis. Int J Food Microbiol. 1998;45(3):225-228.
(26) Puyfoulhoux G, Rouanet JM, Besancon P, Baroux B, Baccou JC, Caporiccio B. Iron availability from iron-fortified spirulina by an in vitro digestion/Caco-2 cell culture model. J Agric Food Chem. 2001;49(3):1625-1629.
(27) Qureshi MA, Garlich JD, Kidd MT. Dietary Spirulina platensis enhances humoral and cell-mediated immune functions in chickens. Immunopharmacol Immunotoxicol. 1996;18:465-476.
(28) Romay C, Armesto J, Remirez D, Gonzalez R, Ledon N, Garcia I. Antioxidant and anti-inflammatory properties of C-phycocyanin from blue-green algae. Inflamm Res. 1998;47:36-41.
(29) Salazar M, Martinez E, Madrigal E, Ruiz LE, Chamorro GA. Subchronic toxicity study in mice fed Spirulina maxima. J Ethnopharmacol. 1998;62:235-241.